Kevään aikana kantautui Hiukkasen jäsenistön tietoon suru-uutinen: Juvenes Ravintola Edison oli poistumassa keskuudestamme. Koulun ravintoloista Edison oli lähimpänä Hiukkasen kiltaa ja tästä syystä halusimme kunnioittaa sen muistoa.
Joukko hiukkasia kerääntyi kunnioittamaan Edisonin muistoa kevään viimeisenä koulupäivänä 29.5. Tunnelma oli osittain vakava, sillä olihan läheisin ravintolamme poistumassa keskuudestamme. Muistotilaisuudessa nautimme Edisonin viimeistä lounasta sekä kerroimme muistoja ja tarinoita yhteisistä hetkistämme. Tilaisuuden aikana kuulimme muistopuheen ja lounaan lopuksi kehotimme myös muita ruokailijoita yhtymään joukkoon, kun kajautimme ilmoille Ikuisen teekkarin laulun.
Edison säilyy aina muistoissamme ja Juveneksen henkilökunta mahdollistikin sen, että voimme jatkossakin kertoa tarinaa lähiravintolastamme.
Ei silmäni enää sua ystävä kohtaa,
oot kampukselta lähtenyt ulos.
Mut’ muistosi kauniina ain’ mielessäin hohtaa,
se on jatkuvan asiakkuuden tulos.
Katoaa kaikki tuolit ja pöydät,
mut’ muistot ovat elossa vielä.
Jäljelle jäävät kyltit ja kuvat,
lounashetket, jotka vietimme siellä.
Muistakaamme siis ravintolaa läheistä,
joka luotamme on poistunut.
Muistot kauniit enää lohduttaa,
on hernarit ja pannarit loppunut.
—–
Muistotilaisuuden jälkeen tapahtui hieman haudan”ryöstöä”…
PS. Me saatiin lupa ottaa noi kyltit!